Kuvittele kotia, jossa tietokoneesi, matkapuhelimesi, pelikonsolisi, tallennuslaitteesi, hifijärjestelmäsi, mp3-soittimesi ja televisiosi toimivat kaikki yhdessä toinen toisiaan tukien. Voisit siis katsella televisiosta verkkokiintolevylläsi olevia videoita, kuunnella mp3-soittimellasi tietokoneellasi olevaa musiikkia tai lähettää matkapuhelimellasi otettuja valokuvia suoraan pelikonsoliisi – kaikki tämä langattomasti, ongelmitta ja ilman, että kaikki ominaisuudet olisivat keskittyneet tietokoneesi ympärille. Tähän futuristiselta ja ylioptimistiselta kuulostavaan tilanteeseen pyrkii DLNA-sertifiointi (Digital Living Network Alliance).

DLNA on sertifiointi, jonka avulla digitaaliset kuvaa, ääntä ja videota toistavat, siirtävät tai tallentavat medialaitteet voidaan liittää yhteiseen kotiverkkoon. Näitä medialaitteita voivat olla esimerkiksi tietokoneet, televisiot, hifi- ja äänentoistojärjestelmät, pelikonsolit, tallennus- ja verkkolaitteet, digikamerat sekä matkapuhelimet. DLNA-yhteenliittymän jäseninä on suuri joukko maailman johtavia kulutuselektroniikkaa kehittäviä yrityksiä, kuten Sony, Intel, Microsoft, Samsung, LG, Panasonic, Philips, Nokia, HP ja monia muita. Sertifioinnin merkitys tulee olemaan jatkossa erittäin suuri juuri siksi, että se on avoin ja eri valmistajien tuotteet toimivat ristiin keskenään. Sertifioinnin ongelmat tulevat olemaan samat eli avoimuus ja ristiin toimiminen, koska DLNA takaa vain laitteiden yhteydet toisiinsa, muttei minkäänlaista sisällön yhteensopivuutta.

DLNA näyttää käytännössä toimivan lupaavasti, mutta hankaluuksiakin vielä on. Esimerkiksi olohuoneeni Buffalo LinkStation Live -verkkokiintolevyllä oleva musiikki soi sujuvasti samassa langattomassa verkossa olevan Nokia N95 -matkapuhelimen kautta. Samalla tavalla esimerkiksi PlayStation 3:n kautta voi katsella puhelimella otettuja valokuvia. Näppärää… Käytettävyysongelmia tosin tulee nopeasti vastaan, kun puhelimella yrittää hallita tuhansien biisien musiikkikirjastoa. Latausajat ovat pitkiä, joten keskivertokäyttäjän pinna tuskin riittää ja siksi tämänkaltainen musiikin kuuntelu jäänee vähäiseksi. Nokian promovideo N95-matkapuhelimen DLNA-käytöstä löytyy täältä.

Myös Applen iPhonesta saa kohtuullisella viiden euron hinnalla DLNA-yhteensopivan palvelimen tai toistolaitteen. iTunesin AppStoresta löytyvällä iMediaSuitella voi helposti toistaa musiikkia ja muuta mediaa. Tosin myös tätä ohjelmistoa rasittaa melkoinen hitaus suuren musiikkikirjaston käsittelyssä. Lisätietoja ohjelmasta löytyy täältä.

On mielenkiintoista nähdä tuleeko DLNA:sta kaikkien medialaitteiden yhteinen standardi ja miten se tulee käytännössä toimimaan tuhansien laitteiden yrittäessä kommunikoida keskenään. Alku on ollut melko nihkeää. DLNA on ollut olemassa jo vuodesta 2003, mutta silti sen käyttö on vielä vähäistä. Myös olemassa olevat käytännön toteutukset voisivat toimia paremminkin, mutta teknisesti DLNA vaikuttaa kyllä lupaavalta askeleelta kohti globaalia medialaitteiden yhteensopivuutta. DLNA-yhteenliittymän virallinen webbisivusto löytyy osoitteesta www.dlna.org ja siellä on paljon lisää taustatietoa tämän tekniikan mahdollisuuksista.

Jiri Koivuniemi