Vietän tuntikausia päivässä työpöydän äärellä hyvin varustellun tietokoneen edessä. Hyvillä kaiuttimilla, keskivertoa paremmalla äänentoistolla sekä kaikilla PC- ja Internet-herkuilla varustettu äänikokonaisuus viihdyttää minua töitä tehdessäni ja vapaa-ajalla surffatessani. Olen kuvitellut, että minulla on kaikki musiikista nauttimiseen tarvittava ulottuvillani, mutta näin ei olekaan…

Sain Hedengrenin ystävällisellä avustuksella testattavakseni Audio Pron Radio One -pöytäradion ja olen nyt leikkinyt sillä muutamia päiviä. Silmäni avautuivat uudelleen tavallisten radioiden hienouteen – yksinkertainen, kohtuullisen hyvin soiva ja vielä nätti pikkupönttö voittaa kaikki tietokonepohjaiset vempaimet käyttömukavuudessaan mennen tullen! Markkinoilla siis näyttää olevan kaikenlaisten nettiradioiden, iPod/mp3-telakoiden ja tietokonevempaimien joukossa edelleen tilausta myös mahdollisimman yksinkertaisille pöytäradioille.

Kun pöytäradioihin vielä lisätään sopivan maltillisesti digitaalisia lisäominaisuuksia, niin en enää ihmettele lainkaan miksi ne käyvät edelleen massoittain kaupaksi. Testaamassani Audio Prossa on kokoisekseen laadukas äänentoisto, herätyskello ja monipuoliset liitännät. Lisäksi siinä on sisäänrakennettu Bluetooth-äänentoisto, joten esimerkiksi matkapuhelimessa olevaa musiikkia voi kuunnella langattomasti pöytäradion kaiuttimen kautta. Näillä kyvyillään se istuu varmasti monelle työpöydälle, keittiön apupöydälle tai makuuhuoneen yöpöydälle. Tärkein toiminto on kuitenkin vielä käsittelemättä…

Jopa Helsingin keskustassa (tai kenties juuri siellä) radiokanavien löytyminen ilman suhinoita ei ole aina helppo tehtävä ja radiovirittimien laadukkuus ei ole nykyisin lainkaan itsestään selvä asia. Myöskään radion liittäminen esimerkiksi kerrostaloasunnon yhteisantenniin ei ole aina yksinkertainen juttu. Itselläni esimerkiksi lasten huoneen radio rätisee monilla kanavilla pahasti sisäisellä antennillaan ja lähin antennipistoke on olohuoneessa noin 15 metrin päässä. Radio One onkin ensimmäinen radiolaite, joka toimii omassa kodissani moitteetta omalla sisäisellä antennillaankin.

Sitten tullaankin pöytäradioiden heikoimpaan lenkkiin – nimittäin radiokanaviin. En muistanutkaan miten lyhyitä radiokanavien soittolistat ovat. On uskomatonta miten puolessa työpäivässä ehtii täysin kyllästymään radiokanavaan, joka oletusarvoisesti soittaa kuitenkin itselleni sopivaa musiikkia! Tälle ongelmalle ei pöytäradioiden valmistajat voi juuri mitään, sillä tämän ongelman korjaajaa kutsutaankin sitten jo nettiradioksi…

Jiri Koivuniemi